En ole keittiöihminen

Hyvin harvoissa piireissä uskallan sanoa ääneen käyneeni talouskoulun. Tästä on jo ainakin 2000 vuotta aikaa, joten voin vedota muistamattomuuteen ennemmin kuin osaamattomuuteen keittiöasioissa. Ehhehe. 

En ole keittiöihminen. En! Teen ruokaa lähinnä hengissä pysymiseksi ja siksi, koska kuuden hengen säännöllinen ulkoruokinta kysyy ihan kiitettävästi massia. No joo, kyllä se terveellisyyskin käy mielessä. Kokkina satsaan juhlapäiviin. Joskus mielenhäiriössä saatan panostaa viikonloppujen tarjoiluun. 


Tänään teimme tyttären 9v pyynnöstä yhdessä tortilloja. Hän kärtsäsi jauhelihan ja maustoi sen. Minä pilkoin heviosaston tuotteet. Pöytään kannettin fetajuusto, eikun siis anteeksi salaattijuustokuutiot, ja salsat sun muut soosit. Käytämme valmiita tortillapohjia. Me isommat syömme lättymallisia ja pikkupojat tykkäävät "veneistä". Kolme- ja neljävuotias ovat innokkaita pöydän kattajia. Kun joku vain ojentelee kaapeista astioita, he kantavat ne ehjinä pöytään paikoilleen. 

Onneksi arkisin myös mieheni tekee ruokaa. Tiedostan olevani onnellisessa asemassa, kun toisinaan saan töistä tullessani istua valmiiseen pöytään, jos mieheni on saapunut kotiin ennen minua. Hän valmistaa ruuan koko sakille. Arkiruoka pitää olla edullista, helppoa ja valmistua suht nopsaan sekä kelvata kaikille tässä jengissä. 


Tyttäreni 9v tykkää kokkailla ja leipoa. Olen antanut hänen häärätä keittiössä vapaasti. Se kyllä kysyy itseltä pinnaa. Asiat eivät tapahdu nopeasti, siististi tai johdonmukaisesti, koska vielä opetellaan. Apua tarvitaan. Kipot saattavat olla hukassa tai ylähyllyllä. Kuuma uuni tai kattila voivat olla liian jännittäviä. Resepti voi olla epäselvä tai äidin harakanvarpaat turhan mystisiä. 


Tänään hän leipoi meille iltapalaksi mustikkapiirakan. Autoin toki ohjeen kanssa. Nostelin kipot korkeuksista ja mittasin voin. Voipaketti on kuulemma sekava, koska minä leikkaan voita huonosti eli en pysy mittaviivoissa. Tunnustan. Tähän tuli päälle murutaikina, joka oli tyttärelle uusi juttu, eikä ehkä ihan onnistunut ulkonäön puolesta. Maku oli kyllä oikein kohdillaan! 

Ohje on joulupukin tuomasta Ulla Svenskin erinomaisesta kirjasta "Suomen lasten leivontakirja". 

Kommentit